Työelämän kehittäminen sopii eläkelaitokselle hyvin
Kuluvan viikon maanantaina Finanssivalvonta (Fiva) julkaisi työeläkeyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan tähtäävään toimintaan liittyvät ohjeet ja raportointimääräykset.
Julkistuksen jälkeen esitetyissä puheenvuoroissa työkyvyttömyysriskin hallinnan eli kansanomaisemmin sanottuna työelämän kehittämisen tai työhyvinvointitoiminnan on katsottu niveltyvän erinomaisesti työeläketurvan hoitamiseen.
Fivan ohjeistus ei suoraan koske Kevaa, koska kunnallisessa eläkejärjestelmässä ei ole ns. työkyvyttömyysriskin hallinta-osaa, jolla työeläkeyhtiöiden asiakasyritystensä työhyvinvointihankkeiden rahoitus katetaan.
Työelämän kehittäminen on kuitenkin keskeisellä sijalla kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioita hoitavan Kevan toiminnassa.
Kevan työnantaja-asiakkaille tarjotaan työelämäpalveluja, jotka asiakkaiden kohentuneesta työhyvinvoinnista ja työkykyasioiden paremmasta hallinnasta saamien hyötyjen lisäksi tukevat yhteiskunnallisesti merkittäviä tavoitteita työurien pidentämisestä ja työkyvyttömyyden vähentämisestä.
Palvelut ovat käytännössä konsultointia, erilaisia tilaisuuksia sekä valmennusta. Lisäksi selvitämme asiakasorganisaatioiden työhyvinvointitilannetta sekä työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Oma tutkimustoimintamme tukee palvelutuotantoa ja tarjoaa aineksia julkisen sektorin työelämäasioita koskevaan keskusteluun. Parhaillaan kehitämme myös työelämäaiheisia verkkopalveluja.
Keskeistä työelämätoiminnassamme on johtamisen kehittäminen niin, että työhyvinvointi- ja työkykyasiat olisivat asiakasorganisaatioissamme samanlaisen huomion kohteena kuin esimerkiksi palvelutuotanto. Laadukas palvelutuotanto, vahva talous ja henkilöstön hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
On ehkä yllättävää, että julkinen sektori on itse asiassa monessakin mielessä edelläkävijä työelämän kehittämisessä. Työterveyslaitoksen mittavat tutkimukset, jotka ovat muovanneet työkykyä ylläpitävän toiminnan käsitteistöä ja mittausmenetelmiä kotimaassa ja kansainvälisesti, on kehitetty nimenomaan kunta-alaa koskevissa tutkimuksissa.
Viime aikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että julkinen sektori ei häviä hyvinvoinnin strategisessa johtamisessa yksityisen sektorin toimialoille, pikemminkin päinvastoin. Lähiesimiestyössäkään julkisen sektorin esimiehet eivät vertailevien tutkimusten valossa ole kategorisesti yksityisen sektorin kollegoitaan huonompia.
Kevan tutkimukset osoittavat, että resurssien niukkuudesta ja toimintaympäristön muutoksesta huolimatta kunta-alan organisaatiot ovat vuosi vuodelta parantaneet toimintaansa työhyvinvointi- ja työkykyasioissa.
Olemme vuosien varrella rahoittaneet joitakin työelämää koskevia tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden tulosten on voitu olettaa hyödyttävän koko kunta-alaa. Yksittäisten asiakkaidemme hankkeita emme tähän asti ole rahoittaneet, vaikka sitä meiltä toisinaan on kysytty.
Koska työhyvinvointihankkeiden rahoittaminen kuuluu yleisesti työeläkealan työhyvinvointitoiminnan repertoaariin, tulemme tämän vuoden aikana kokeilemaan uutta rahoitusinstrumenttia, jolla tuemme asiakkaidemme työelämän kehittämistä.
Keskeistä tässäkin toimintamuodossa tulee olemaan asiakkaidemme oma sitoutuminen. Työhyvinvoinnin tukemistahan ei tunnetusti voi organisaatioissa ulkoistaa.
On selvää, että edellä mainitusta maksurakenteeseen liittyvästä eroavaisuudesta johtuen panostuksemme tulee olemaan huomattavasti työeläkeyhtiöiden rahoittamia hankkeita pienempi.
Luonnollisesti tutkimme myös tarkasti Fivan antaman ohjeistuksen ja noudatamme omassa toiminnassamme ohjeistuksen henkeä, vaikka se ei suoraan Kevaa koskekaan.
Julkinen sektori on nopeassa muutoksessa muun muassa aluehallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vuoksi. Globaalien megatrendien vaikutukset tuntuvat monella tavalla myös julkisen sektorin työpaikoilla. Keva haluaa jatkossakin olla voimakkaasti mukana kehittämässä julkisen sektorin työelämää yhdessä asiakkaidensa kanssa.
--------------------------------