Savonlinnan kaupunki tunnetaan kenties parhaiten vireästä ja erityislaatuisesta kulttuurielämästään. Kuten monessa muussakin suomalaiskunnassa, myös Savonlinnan kaupungissa ollaan kuitenkin talouteen liittyvien haasteiden edessä. Kustannusten hallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota jo vuosia. Henkilöstön työhyvinvoinnista ei silti ole haluttu tinkiä. Kuinka tässä on onnistuttu?
Kaupungin henkilöstöjohtamiseen ja strategiaan ovat vaikuttaneet heikentyneiden talousnäkymien lisäksi erilaiset muutosprosessit: noin viisi vuotta sitten yhdistettiin kolmen kunnan henkilöstöt Savonlinnan, Punkaharjun ja Kerimäen kuntaliitoksen yhteydessä. Suurimmat muutokset lähivuosina liittyvät kuitenkin henkilöstön runsaaseen eläköitymiseen. Savonlinnassa mietitäänkin keinoja työssä jaksamisen ohella myös osaamisen varmistamiseen ja ennakointiin.
Hyviä tuloksia työhyvinvointikyselyssä
Henkilöstön työhyvinvointia on selvitetty vuosien varrella teetetyissä työhyvinvointikyselyissä. Kevan kanssa kysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja viimeksi vuoden 2018 aikana. Viimeisimpään kyselyyn saatiin ennätysmäärä vastauksia: vastausprosentti nousi 7 prosenttiyksikköä edelliseen kyselykertaan verrattuna. Myös tulokset olivat tällä kertaa poikkeuksellisen positiivisia: ne paranivat kaikilla kyselyn osa-alueilla ja olivat kokonaisuudessaan vertailuryhmiä paremmat.
- Olemme ottaneet aiempien kyselyjen tulokset strategiseen tarkasteluun, kehittäneet toimintaa ja seuranneet tuloksia tiiviisti. Henkilöstö on myös voimakkaasti sitoutettu kehittämistyöhön: esimerkiksi työyksikön tavoitteet ja toimenpiteet määritellään yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilöstömme kokee, että kyselyyn vastaaminen tuottaa tulosta, kertoo Savonlinnan henkilöstöpäällikkö Susanna Laine.
Työkyvyn johtaminen onkin Savonlinnassa kehittynyt isoin askelein. Myös työterveysyhteistyö on entistä tiiviimpää. Sairauspoissaolot ovat uusien toimintapajojen kautta vähenemässä. Erityisesti myönteinen kehitys on näkynyt varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilöstön parissa.
Oppeja organisaatioon esimiesten kautta
Mitä toimenpiteitä löytyy hyvien työhyvinvointikyselyn tulosten taustalta? Hyvinvoivan henkilöstön eteen on tehty pitkäjänteisesti työtä vuosittain tarkasteltavilla tavoitteilla, toimenpiteillä ja mittareilla. Yksi tärkeimmistä tavoitealueista on hyvä johtaminen sekä panostaminen esimiestyöhön. Esimiehiä koulutetaan määrätietoisesti ja esimiesosaamiseen on panostettu mm. erilaisin johtamiskoulutuksin ja -tutkinnoin. Parhaillaan kaupungin henkilöstöä osallistuu Kevan aktiivisen tuen kehittämisverkoston toimintaan. Opit organisaatiossa eteenpäin on saatu siirrettyä osaavien esimiesten avulla.
- Konkreettisia toimia yhteistyössä Kevan kanssa on ollut paljonkin vuosikymmenen alusta saakka. Tietopohja, joka meille on karttunut Kevassa olevan tiedon ja taidon jäsentämisen työkaluista sekä sieltä tuleva asiantuntijaohjaus yhdistettynä meiltä saatavaan tietoon, on vaikuttanut hyviin tuloksiimme. Olemme oppineet Kevan tuella hyödyntämään tietoa tehokkaasti, summaa Laine.
Myös kuluvalle vuodelle on paljon yhteistyösuunnitelmia: Kevan työelämäpalveluista aiotaan ottaa käyttöön ainakin Avaintiedot. Avaintietojen avulla Savonlinnassa voidaan tarkastella työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksiaan monipuolisesti ja saada kokonaisvaltaista tietoa käytettäväksi osana mahdollisia muutos- ja kehittämistarpeita. Kun työkyvyttömyyden kustannustietoja tarkastellaan työkyvyn tuen prosessien ja työhyvinvoinnin johtamisen yhteydessä, saadaan vahvistettua entistä monipuolisempaa ja vaikuttavampaa työhyvinvointijohtamista.
