”Suunnittele työhyvinvointikyselyn ja tulosten purkamisen aikataulu ajoissa”, opastaa Eeva Uusimäki Porin seurakuntayhtymästä. ”Mieti myös vastaajien ryhmittely, että saat vähintään viiden hengen ryhmiä”, Sirpa Karejoki Keravan seurakunnasta jatkaa. Uusimäki ja Karejoki käyttivät Kevan työhyvinvointikyselyä, ja suosittelevat sitä muiden seurakuntien käyttöön.
Porin seurakuntayhtymään kuuluu kuusi seurakuntaa ja joukko yhtymätason palveluja. Yhtymässä tehtiin Kevan työhyvinvointikysely huhtikuussa 2018, ja vastauksia kertyi 152 kappaletta ja vastausprosentti oli 72. Vastaukset purettiin pääosin kesälomien jälkeen.
”Jos nyt lähtisin työhyvinvointikyselyä tekemään, perustelisin etukäteen tutkimuksen tekemistä entistä enemmän kaikille seurakuntayhtymämme työntekijöille: miksi tutkimus tehdään ja mitä hyötyä on vastaamisesta”, Eeva Uusimäki kertoo.
Keravan seurakunnassa kysely tehtiin syksyllä 2020, ja vastausprosentti ylitti 80. Kysymyslomakkeen täytti 53 seurakunnan palveluksessa olevaa.
”Meillä kysely oli ennen kaikkea yhteistyötoimikunnan hanke, ja kyselyn saatekirje lähetettiin toimikunnan nimissä. Lisäksi käytimme aktivoimiseen kirjaimellisesti porkkanoita, eli vastaajien kesken arvottiin kilo porkkanoita”, Sirpa Karejoki hymyilee.
Kysymykset sopivat seurakuntatyöhön
Porissa ja Keravalla käytettiin Kevan työhyvinvointikyselyä. Siihen kuuluu kolmisenkymmentä kysymystä, joissa on valmiit vastausvaihtoehdot. Niiden lisäksi käyttäjä voi lisätä lomakkeeseen kolme ”omaa” kysymystään.
”Kysymykset sopivat seurakunnan käyttöön, eikä patteristossa ole turhaa toistoa. Tutkimuksen käyttöönottamisessa oli jonkin verran haasteita, mutta sain Kevasta apua”, Karejoki muistelee tutkimuksen käynnistysvaihetta.
Eeva Uusimäki kiinnittää kokemuksensa perusteella huomiota kyselyn ja sen tulosten purkamisen aikatauluttamiseen: ”Suosittelen, että kysely tehdään esimerkiksi syksyn alussa, jolloin tulokset voi purkaa tuoreeltaan, eikä kyselyn ja purkamisen väliin jää turhan pitkää aikaa.”
Tärkeitä tuloksia
Työpaikat toteuttavat verkkokyselyn itsenäisesti, ja Keva antaa tarvittaessa teknistä tukea. Kyselyn aihepiirit käsittelevät työyhteisöjen toimivuutta ja arkea, esimiestyötä ja johtamista, työtehtäviä ja omia voimavaroja.
Oili Marttila Kirkon työmarkkinalaitoksesta pitää Kevan työhyvinvointikyselyä tärkeänä työhyvinvoinnin johtamisen kannalta. Kysely antaa kuvan onnistumisesta ja työyhteisön voimavaroista, mutta myös sudenkuopista. Esimerkiksi seuraavat aihepiirit voivat olla työpaikan strategian toteutumisen kannalta keskeisiä, joten niitä kannattaa seurata tiiviimmin kyselystä toiseen:
- työn mielekkyys
- koetut vaikutusmahdollisuudet
- luottamuksellinen ilmapiiri
- esimiehen toimintaa koskevat väittämät
”Mitä useampi seurakunta käyttää Kevan tutkimusta, sen parempaa vertailutietoa tietopankkiin kertyy. Se tekee mahdolliseksi seurakuntien välisen työhyvinvointitoiminnan benchmarkkauksen. Omien tulosten vertailu tietopankkiin auttaa myös tunnistamaan omia hyviä käytäntöjä”, Marttila visioi.
Eeva Uusimäki ja Sirpa Karejoki pitävät oman tutkimuksen tulosten vertailua muiden vastaavankokoisten seurakuntien tuloksiin ehdottoman tärkeänä.
”Vertailevathan seurakunnat talouslukujaankin, miksi ei työhyvinvointikyselyn tuloksia vertailtaisi?", kysyy Sirpa Karejoki.
"Näin ensimmäisellä kerralla muiden tulokset olivat erityisen hyödyllistä vertailutietoa, kun omia aikaisempia tuloksia ei vielä ollut. Seuraavalla kerralla pääsemme vertaamaan omia tuloksiamme ja arvioimaan työhyvinvointimme kehitystä”, Karejoki visioi.
Onko esimies paras purkaja?
Porin työhyvinvointikyselyn tulokset yllättivät positiivisesti, ja monet tutkitut asiat näyttivät olevan hyvällä tasolla. Seurakuntayhtymän vahvuudeksi työpaikkana nousi työn mielekkyys. Esimiehet antoivat kokonaisvaltaisempia ja positiivisempia vastauksia kuin työntekijät.
”Työntekijöiden vastauksissa oli kritiikkiä, joka on tärkeää saada esille. Meillä kehityskohteiksi nousivat ristiriitojen käsittely työyhteisöjen sisällä sekä esimiesten ja alaisten välinen keskusteluyhteys”, Eeva Uusimäki kertoo.
Tulokset purettiin jokaisessa yksikössä esimiehen johdolla, ja työssä käytettiin mm. ryhmätöitä.
”Jos esimiesten ja alaisten välinen suhde ei toimi, kyselyn tulosten purkaminen voi olla vaikeaa. Työntekijät eivät aina uskalla kertoa kaikista ongelmista oman esimiehen vetämässä purkutilaisuudessa. Sen takia kannattaa miettiä, voisiko esimerkiksi naapuriyksikön esimies tai HR:n edustaja olla puolueettomampi vetäjä kuin yksikön esimies.”
”Kyselyn tulosten käsittelyyn kannattaa kysyä apua myös hiippakunnan tuomiokapitulista”, Oili Marttila rohkaisee. ”Tuomiokapitulit koordinoivat työyhteisökonsultointia omalla alueellaan.”
Voimavarat koetuksella
Keravan seurakunnan tutkimustulokset olivat vertailuryhmään verrattuna monelta osin parhaita tai ainakin parhaiden joukossa.
”Meillä heikoimmat arviot annettiin kysymykseen ”minulla on hyvät voimavarat kohdata uusia haasteita. Hienoa, että tämä tuli kyselyssä esiin. Tämä on kehityskohde, johon on tartuttava”, Karejoki lehteilee tutkimusraporttia.
Tuoreet tutkimustulokset on esitelty pääpiirteissään työyhteisölle. Seuraavaksi Keravan seurakunnan tulokset puretaan tarkemmin työntekijäryhmittäin vuoden 2021 alkaessa. Jatkuva koronapandemia ja etätyö vaikuttavat ja vaikeuttavat lopullista käsittelyä.
”Vastaajien anonymiteetin säilyttämisen takia alle viiden hengen tiimien vastauksia ei saa omana ryhmänään, vaan pienten työyhteisöjen tulokset yhdistyvät koko organisaation tuloksiin. Tämäkin vaikuttaa tulosten käsittelyyn.”
Oili Marttila kannustaa kyselyn käyttäjiä yhteistoiminnalliseen kehittämiseen: ”Kysely on osa kehittämisprosessia, ja tuloksia kannattaa hyödyntää työntekijöiden kanssa yhdessä keskustellen.”
Uusimäki ja Karejoki muistuttavat, että mahdollisuudet puuttua työpaikoilla havaittuihin puutteisiin ja ongelmakohtiin ovat aina rajalliset.
”Jos taustalla on ongelmia henkilökemiassa, asioiden parantaminen on vaikeaa. Siihen tarvitaan erityisen paljon esimiehen voimavaroja ja osaamista”, Eeva Uusimäki pohtii.
”Seurakunnat ovat julkisyhteisöjä, ja esimerkiksi palkitsemiskäytäntöihin vaikuttavat ainakin lainsäädäntö, sopimukset ja luottamuselinten päätökset. Yksityisillä yrityksillä on enemmän toimintavapauksia”, sanoo Sirpa Karejoki.
Vertailtavuus on vahvuus
Sekä Sirpa Karejoki että Eeva Uusimäki ovat vakuuttuneita, että jos seurakunta tai seurakuntayhtymä miettii työhyvinvointikyselyn tekemistä, kannattaa tutustua Kevan helppokäyttöiseen menetelmään.
Keravan seurakunnassa kyselyä hyödynnetään monin tavoin. Esimerkiksi vuoden 2021 talousarviossa yhteistyötoimikunta on asettanut yhdeksi tavoitteekseen luoda hyvinvointimittaristo seurakunnan uuden strategian ja nyt toteutetun työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella.
”Suosittelen Kevan kyselyä, sillä siinä selvitetään juuri seurakuntatyön kannalta tarpeellisia asioita”, Eeva Uusimäki suosittelee.
”Suomessa on paljon keskisuuria ja pieniä seurakuntia. Varsinkin niille Kevan maksuton ja monistettava työhyvinvointikysely on arvokas työkalu”, Oili Marttila uskoo.
Arvioi ja kehitä työhyvinvointia Kevan maksuttomilla työkaluilla
Vinkit, joilla onnistut työhyvinvointikyselyn ja purkamisen toteuttamisessa
- Varaa riittävästi aikaa
- Huolehdi ennakkotiedottamisesta ja motivoi vastaamaan
- Mieti, miten ja kuka käy tulokset läpi vastaajien kanssa
- Jos tulokset puretaan esimiesten johdolla, heidän osaamisensa täytyy varmistaa
- Vertaa kyselyn tuloksia Kevan tietopankissa oleviin tuloksiin
- Suunnittele, miten usein toteutat työhyvinvointikyselyn. Säännöllisin väliajoin toteutettu tutkimus voi tarjota hyviä seurattavia mittareita
- Hae keinoja puuttua parannusta tarvitseviin asioihin mm. Kevan Oppimisympäristöstä. Saat Oppimisympäristön käyttöösi Työnantajan verkkopalvelusta.
- Työhyvinvointikyselyn saat käyttöösi Kevan Avaintiedot ja kyselyt-palvelusta
Vinkit perustuvat Sirpa Karejoen ja Eeva Uusimäen kokemuksiin
Kunta alan, valtion ja kirkon työhyvinvoinnin tilaa selvittävän Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2020 -tutkimuksen tulokset julkaistaan Keva-päivässä 11.3.2021.
Lisätietoja Kevan työhyvinvointikyselystä: Janne Väänänen, janne.vaananen (at) keva.fi, p. 040 8441341
