Vantaan varhaiskasvatuksessa rakennetaan kestävää työkykyä

Työkyky Kestävää työelämää
Työkyky Kestävää työelämää

Työvoiman saatavuudessa on haasteita monella sektorilla. Yksi näistä aloista on varhaiskasvatus. Pulaa ammattilaisista on erityisesti pääkaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkikeskittymien päiväkodeissa.

Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen palvelualueella työskentelee 2300 henkilöä. Henkilöstön ikärakenne on monipuolinen: vakituiset työntekijät ovat keskimäärin 46-vuotiaita, kun taas määräaikaisissa työsuhteissa työskentelee usein hieman nuorempia varhaiskasvatuksen ammattilaisia. 

Henkilöstö- ja konsernijohtaja Kirsi-Marja Lievosen mukaanKirsi_Marja Lievonen_200x240.jpg henkilöstöpula näkyy mm. haasteina poikkeuksellisissa työjärjestelyissä, mikä puolestaan lisää työn kuormittavuutta. 

–Kun henkilöstö joutuu jatkuvasti hoitamaan muita kuin omia työtehtäviään, se kuormittaa henkisesti ja johtaa vääjäämättä henkilöstön vaihtuvuuteen, Lievonen tiivistää.

Työkykyä tukemalla vähennetään uuden työvoiman tarvetta

Yhdeksi osatekijäksi saatavuusongelman parantamiseksi onkin Vantaalla nostettu nykyisten työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. 

Vantaan kaupunki on mukana Kevan Kestävää työelämää -hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen alan työntekijöiden työkykyä. Hankkeen avulla autetaan julkisen alan organisaatioita palautumaan koronapandemiasta ja työkyvyttömyysriskien kasvusta.

Hankejohtaja Maija Träskelin Kevasta kertoo, että mukanaMaija Traskelin kuva.jpg hankkeen eri projekteissa on laajasti erityyppisiä työyhteisöjä julkiselta alalta. Hankkeen organisaatiot edustavat sote-, opetus- ja valtion turvallisuusalaa sekä evankelisluterilaista kirkkoa. 

– Hankkeen tuotokset tehdään koko julkisen sektorin käyttöön, joten projekteissa mukana olevat organisaatiot ovat etulinjassa rakentamassa kestävää työelämää, Träskelin kommentoi. 

Lievonen ja Vantaan kaupungin kehittämispäällikkö Hilma Aminoff toivovat hankkeelta ennen kaikkea välineitä tietoon perustuvaan johtamiseen. 

– Meillä on tarve saada parempaa dataa ja ymmärtää työkyvyttömyyteen liittyviä syy-seuraussuhteita, jotta esihenkilöt voivat löytää keinot vaikuttaa asioihin. 

Tiedolla tuloksiin työkykyjohtamisessa

Vantaalla on tavoitteena ennen kaikkea lisätä työkykyä tukevien toimien ennakoivuutta ja saada käyttöön toimintamalli, jota voidaan soveltaa pienissä prosesseissa ja tiedon analysoinnissa myös ylemmällä, strategian tasolla.

Organisaatio on mukana hankkeen Digitaaliset työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin -projektissa ja Työnantajan toiminnanohjauspalvelu -projektissa.

Digitaaliset työvälineet -projektin tavoitteena on kehittää työvälineitä työkyvyttömyysriskin mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen ja tukea työkykyjohtamisen ja tiedolla johtamisen kehittämistä.

Työnantajan toiminnanohjauspalvelu projekti auttaa organisaatioita tunnistamaan työkykyyn liittyviä haasteita mahdollisimman varhain sekä ohjaa työnantajia käynnistämään suositellut toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi.

Toiminnanohjauspalvelua on pilotoitu kahdessa vantaalaisessa päiväkodissa.

–Hankkeen aikana henkilöstö on osallistunut aktiivisesti. Ratkaisukeskeinen tiedon analysointiprosessi on koettu hyödylliseksi, ja eri toimijat ovat katsoneet asioita eri näkökulmista, Kirsi-Marja ja Hilma kertovat.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet molempien päiväkotien henkilöstöllä

Tähän mennessä pilottipäiväkodeissa saavutetut tulokset ovat lupaavia.

Uusi työterveystoimija on tuonut prosessiin lisää ymmärrystä työntekijöiden ja esihenkilöiden välisestä vuorovaikutuksesta. Yhteistyö työsuojelun kanssa on tiivistynyt. 

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet molempien päiväkotien henkilöstöllä. Kirsi-Marjan ja Hilman mukaan tämä on selkeä osoitus siitä, että rohkea keskusteluote ja systemaattinen toimintatapa työkykyjohtamisessa voi todella parantaa henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä.

Träskelin painottaa, että työkykyjohtaminen on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää sitoutumista ja ymmärrystä siitä, että tulokset saattavat näkyä vasta pitkällä aikavälillä.

–On ollut ilahduttavaa huomata Vantaan hr-johdon sitoutuminen. Selvästi organisaatiossa ymmärretään aidosti työkykyjohtamisen merkitys työkyvyttömyysriskien vähentämisessä ja sen vaikutukset myös henkilöstöpulan taklaamiseen pidemmällä aikavälillä. 

Vantaan kaupungilla on selkeä visio työhyvinvoinnin parantamisesta. Kaikilla hankkeessa mukana olleilla on vahva usko siihen, että yhteistyö Kevan Kestävää työelämää -hankkeen kanssa on askel oikeaan suuntaan. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen on pitkäjänteistä työtä, mutta tulokset näyttävät lupaavilta.