Konkarilääkärin havaintoja – ihmisten johtamisesta, ihmiskäsityksestä ja vähän muustakin

Ihmisten johtaminen onnistuu parhaiten, kun osaa johtaa itseään. Ihmiskäsitys rakentaa johtajuuttamme – omaa ihmiskäsitystäni olen rakentanut koko elämäni ajan ja se on jäsentynyt vähitellen siihen, että ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen – jokainen elämä on tärkeä … ” - Oletko sinä koskaan pysähtynyt miettimään omaa ihmiskäsitystäsi?

Ihmiskäsityksestä

Ihmiskäsitykseen vaikuttaa arvomaailma, se mikä on tärkeää ja mitkä ovat tekemisten ajurit.

Minkä arvon annat toiselle? Onko toinen ihminen arvokkaampi, samanarvoinen, vähäarvoisempi kuin sinä. Ovatko toiset ihmiset sinulle esikuvia, kanssakulkijoita, hyväksikäytettäviä apukäsiä. Onko huijaaminen nokkeluutta vai hyväksikäyttöä.

Miten ihmisen asema vaikuttaa suhtautumiseesi ja minkä merkityksen annat oppiarvoille? Arvostatko älykkyyttä tai asemaa niin, että arvotat maailmaasi niiden kautta ja arvostelet ihmistä älykkyyden tai aseman puutteesta. Vai vähätteletkö tai mitätöitkö oppiarvoja tai tutkintoja. Tunnistatko esikuvasi ja tiedostatko mitä välttelet.

Miten johdan itseäni ja muita?

Voit johtaa omaa tekemistäsi suunnittelemalla, aikatauluttamalla ja priorisoimalla tai rakentamalla turvakehikkoa, joka puskuroi sinut ympäristöltä. Entä tunteet?

Omat tunnereaktiot häiritsevät usein tekemistä. Siksi niitä on tärkeää johtaa erityisesti, jos tunteet ovat negatiivisia. Tavoitteena olisi luoda itselle ennemminkin tunnekokemus harkinnan jälkeen kuin lähteä toimimaan heti tunnereaktion tultua. Eli tunnistaa tunne, kokea se ja miettiä mistä tunne kertoo ja vasta sitten päättää miten toimia – kirjoitettuna tämä on pitkä lause, mutta sisäisenä kokemuksena kaikki tapahtuu nopeasti. Vuorovaikutusta voi ja pitää johtaa. Ottaa käyttöön ihmisyyden tunnusmerkkinä oleva empatiakyky, joka on todettu tärkeäksi työyhteisötaidoksi nykytyöelämässä.
 

Kun ensin johdat omaa vuorovaikutustasi, niin voit edellyttää hyvää käytöstä myös muilta.

Vuorovaikutuksessa arvaileminen ja olettaminen on epätarkkaa, mutta avoin hyväksyvä vuoropuhelu vie asioita eteenpäin. Avoimessa vuoropuhelussa keskustelijat tuovat esiin omia näkemyksiään hyväksyvässä ja luottamuksellisessa tilassa, jossa niitä pohditaan ja puntaroidaan sekä etsitään yhteistä näkemystä tai ainakin toisen ymmärtämistä, vaikka yhteiseen näkemykseen ei aina olekaan mahdollista päästä.

Ihmisten vuorovaikutuksen johtamisessa tavoitteena on dialoginen johtaminen, joka mahdollistaa työilmapiirin vapautumisen ja luovuuden lisääntymisen. Kun ensin johdat omaa vuorovaikutustasi, niin voit edellyttää hyvää käytöstä myös muilta.

Mielen asetukset eivät ole pysyviä – niihin voi vaikuttaa

Tunnistatko mielesi asetukset? Psykologitutkija tohtori Carol Dweckin mukaan mielemme on asetuksiltaan jäykkä tai joustava (fixed – growth). Fixed mindset arvottaa tekemiset ja määrittää myös itseä hyvä–huono akselilla. Growth mindset ei arvota tekemistä eikä tekijää vaan keskittyy itse tekemiseen. Tässä mielentilassa epäonnistumiset eivät lannista, vaan kannustavat yrittämään uudelleen.
 

Tarvitaan kykyä arvioida omia ennakkoluuloja, asenteita ja oletuksia sekä palautetta, joka keskittyy suorittamiseen ja tekemiseen eikä ihmiseen ja persoonaan

 
Jos mielemme on joustava ja asetuksissa on growth mindset, on oppimisemme ja suorittamisemme helpompaa, koska emme lannistu epäonnistumisista. Jos taas asetuksissamme on fixed mindset, suorituksemme saattaa jäädä alle todellisten taitojemme. Odotamme ja oletamme jo etukäteen jotain tulosta tai suoritusta, mikä aiheuttaa pelkoa epäonnistumisesta, ja se vuorostaan heikentää suoritusta.

Mielen asetukset eivät ole pysyviä, vaan niihin voi vaikuttaa ja ne voi myös valita. Siten päästään helpompaan oppimiseen ja suorittamiseen. Asetusten muuttamiseksi tarvitaan itsereflektointia ja sitä tukee oikeanlainen palaute.

Tarvitaan kykyä arvioida omia ennakkoluuloja, asenteita ja oletuksia sekä palautetta, joka keskittyy suorittamiseen ja tekemiseen eikä ihmiseen ja persoonaan. Tästä on hyötyä myös johtamisessa.

Olen saanut pitkän työurani aikana nähdä hienoa ihmisten johtamista ja esimiestyötä. Olen nähnyt myös johtamista ja esimiestyötä, joka on epäonnistunut tavoitteissaan. Onnistumisen lähde näyttäytyy määrätietoisuutena, toisen ihmisyyden kunnioittamisena sekä tekemisenä. Se edellyttää itseltä ja toisilta hyvää käytöstä, toisten arvostamista ja sitkeää tekemistä yhteisten tavoitteiden suuntaisesti.

Lähde: ”Mindset: The New Psychology of Success” Carol S. Dweck